Taloyhtiöiden piilokustannukset

Taloyhtiöt veloittavat asukkailta vastikkeen muodossa erilaisia maksuja. Näillä katetaan asunto-osakkeen ja sen ympäristön huoltaminen ja korjaaminen, sekä monet muut maksut sekä kulut. Taloyhtiöillä on kuitenkin myös erilaisia piilokustannuksia, joista ei usein puhuta. Nämä päätyvät lopulta aina asukkaiden maksettavaksi. Piilokustannukset ovat usein niinsanottuja näkymättömiä kuluja, jotka eivät sinänsä näy lisääntyneenä vastikkeena, vaan enemmänkin hukattuna säästöpotentiaalina. Sen takia niille ei tehdä kovinkaan aktiivisesti korjaustoimenpiteitä, vaikka näillä toimenpiteillä saatettaisiin säästää pitkä penni vastikkeissa.

Pienistä kustannuksista syntyy suuria puroja

Jos olet ollut joskus asunto-osakeyhtiön kokouksissa, tiedät varmasti että niissä syntyy usein kovaäänistä keskustelua erilaisista aiheista, eikä läheskään kaikista päätöksistä päästä nopeasti yksimielisyyteen, eikä aina kaikelle saada päätöstä tehtyä lainkaan. Suurin kuluerä onkin ehdottomasti toimimaton hallinto – sen myötä tarpeellisia asioita vatvotaan liian pitkään, ja asunto-osakeyhtiö saattaa päättyä jopa tekemään huonoja hankintoja. Tämä johtaa ennemmin tai myöhemmin epäsuoriin ja suoriin kuluihin, jotka päätyvät aina lopulta asukkaiden maksettavaksi vastikkeen muodossa.

Hyödyntämättömät tilat

Varsinkin kerrostaloissa on tapana, että kellarikerroksessa tai muussa vastaavassa paikassa on esimerkiksi yhteinen pesutupa tai yhtiön yhteiset saunatilat. Joissakin taloissa on jopa yhtiön oma kuntosali. Nämä ovat tavallaan hyviä juttuja, mutta jos mietitään rationaalisesti, monilla meistä on jo valmiiksi oma pesukone ja jopa sauna, eikä kuntosalillekaan ole tarvetta läheskään jokaisella. Fakta kuitenkin on, että nämä kaikki verottavat jokaisen asukkaan tilipussia vastikkeen muodossa joka kuukausi. Monissa yhtiöissä on siirrytty kertamaksumalliin – jokaisesta saunomiskerrasta tulee pulittaa yhtiölle euro tai pari. Tällä saadaan katettua suurin osa saunatilojen ja pesutuvan käytöstä kerääntyvistä kustannuksista, ja ne jakautuvat näin reilummin palveluita hyödyntävien kontolle.

Toinen hyödyntämättömän tilan muoto on esimerkiksi tyhjille jäävät urheiluvälineiden ja erilaisten muiden rojujen säilytystilat. Ne eivät ole välttämättömiä, varsinkin jos asukkailla on muitakin varastotiloja, kuten häkkikellari tai vintti. Jokainen hyödyntämätön tai hukattu neliö on menetettyä tuloa, joka kustantaa asukkaille taas kerran – arvasit oikein – vastikkeen muodossa.

Tarpeettomat ja huonosti hoidetut tilat

Monilla asunto-osakeyhtiöillä, erityisesti kerrostaloilla, on oma piha. Oma piha sinänsä on hyvä asia – se tarjoaa esimerkiksi lapsiperheille kivan ja turvallisen paikan viettää ulkoleikkejä sekä muille läheisen paikan esimerkiksi keinussa istumiseen ja kahvihetken viettämiseen. Pihakin voi kuitenkin olla tarpeettoman iso. Jos piha on massiivinen eikä sitä hyödynnetä, pihan neliöt menevät hukkaan – tuotto- ja säästöpotentiaali valuu näin viemäristä alas.

Toinen hintava kohde on iso autotalli, joita näkyy usein erityisesti kerros- ja rivitalojen pihoilla. Kaikilla ei ole näille tarvetta, mutta usein kaikki joutuvat maksamaan näistä vastikkeen muodossa, vaikka itse autopaikkaa ei olisikaan hankkinut. Autotallit ovat usein huonosti tuottavia, sillä ainoa tulo mitä niistä saadaan, on autopaikkamaksu, eikä se kerrytä omaisuuksia kun se suhteutetaan autotallin käyttämään tilaan. Tämän myötä autotallit jäävät usein ajan myötä repsottamaan. Tarpeeksi huonoon kuntoon ajautuessaan autotalli tulee remontoida, ja tällaiset remontit rahoitetaan usein yhteisellä vastikkeella, eikä pelkästään autotallipaikan lunastaneiden kukkarosta. Näin esimerkiksi bussilla liikkuva opiskelija voi joutua maksamaan autotallin uudistamisesta tismalleen yhtä paljon kuin 150 000 kilometriä vuodessa ajava, ahkera autoilija.