Sote-uudistus – miksi, mitä ja milloin

Suomen uutisissa varmasti eniten ja pisimmän aikaa on pyörinyt sosiaaliturvan uudistus, joka tulisi nyt ajankohtaiseksi tämän vaalikauden aikana. Asiasta on uutisoitu hyvässä, että pahassa ja uutiset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Nykyinen sosiaaliturvamme on hyvinkin monimutkainen, joten ymmärrettävää on, että se vaatii uudistusta. Monelle uudistuksen pelkona kuitenkin on, että se leikkaisi monia hyvin tarvittuja ja jo valmiiksi pieniä etuuksia vielä pienemmiksi. Yksi näistä on esimerkiksi opintotuki, johon aikoinaan luvattiin olla koskematta, mutta kuitenkin jälkikäteen puhuttu sen leikkauksesta.

Nykyään sosiaaliturvassa on melkein 30 erilaista etuutta, joilla on 4 eri rahoittajaa ja tämän lisäksi etuuksia säädetään monissa ei laeissa. Tämän takia Suomen sosiaaliturva vaatii uudistusta kovaan tahtiin, kuitenkaan leikkaamatta pienitulisilta. Tähän tilanteeseen parlamentaarisen Toimi-hanke julkaisi maanantaina kolme eri vaihtoehtoa helpottaa sosiaaliturvan yksinkertaistamista. Nämä päätökset ovat kuitenkin eduskunnan takana, joten Toimi-hanke, ei kommentoi mikä näistä pitäisi ottaa käyttöön.

Tärkeintähän kuitenkin, että Suomen sosiaaliturva pysyisi mahdollisimman joustavana, joka tarvittaessa pystyy mukautumaan eritilanteisiin ja sosiaaliturvan tarpeisiin. Jokaisen sosiaaliturvan tarve on jollakin tavalla yksilöllinen, joten sen pitäisi pystyä perustumaan yksilön tarpeisiin. Tässä on listattuna Toimi-työryhmän tekemät malli ehdotukset.

Ensimmäisessä mallissa pyritään kohottamaan perheen vastuuta taloudellisissa tilanteissa. Tässä kuitenkin tultaisiin turvaamaan perustoimeentulo tilanteissa joissa ei ole oikeutta työ- ja vakuutusperusteiseen turvaan. Tavoitteena olisi, että pienituloiset taloudet saisivat tukea tarvehankinnan kautta ja osallistumalla työnhakuun ja eri palveluihin, olisi oikeutettu saamaan enemmän sosiaaliturvaa. Opiskelijat ja kotona lastahoitavat, kuitenkin jäisivät alemmalle etuustasolle.

Toinen vaihtoehtoinen malli taas painottuisi yksilötasoon, jossa sosiaaliturvan palvelut yhdistettäisiin työntekoon ja osaamista kehittäviin palveluihin. Tällä tavoin yritettäisiin tarjota palveluita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin tarve sosiaaliturvalle lyhentyisi. Tällä tavoin, kun työhön hakeudutaan aktiivisesti saisi enemmän tukia, kun taas henkilö, joka ei hae töitä saisi kaikkein alemman etuuden. Tämä koskisi myös kotona lasta hoitavia hakeutumaan työhön tukeviin palveluihin.

Kolmantena vaihtoehtona olisi tarjota perustuva ilman minkäänlaisia vastikkeita. Tällä tavoin etuus kattaisi perusturvan jokaiselle, ilman velvoitteita osallistua työhakuun tai muihin palveluihin. Tämä malli korvaisi nykyiset perusturvaetuudet eli sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutuspäivärahan, työttömyysetuuden, kotihoidonetuuden, opintorahan ja perustoimeentulotuen. Tämän etuuden summa perustuisi siihen, että kuinka monta lasta taloudessa asuu ja etuuden saisivat kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Tämän etuuden saamiselle, ei myöskään tarvitsisi mitään syy- tai tarveperusteita, vaan tuloa saisivat kaikki joiden kuukausittaiset tulot alittavat menojen suhteen. Etuuden saajalla säilyisi kaikki oikeudet terveys- ja sosiaalipalveluihin, mutta etuus ei kerryttäisi eläkettä.

Nämä kaikki vaihtoehdot riippuvat aina monesta eri tekijästä ja on hyvin vaikea sanoa, mikä vaihtoehto olisi oikein. Kuitenkin olisi tärkeää saada etuus, joka kannustaisi työntekoon. Tämä myös pitäisi huolta kansalaisten hyvinvoinnista ja estäisi syrjäytymistä.

Sote-uudistuksesta on kirjoittanut paljon myös https://www.s-raha.fi